19.10.2011

"En mie jaksa enää vittuilla teille."

Aitoon kirkastusjuhlat 9.7.2011
Kun iskä lähtee, niin tytär menee perässä, varsinkin jos kummisetä maksaa.
Aitoon kirkkarit on kyllä niin peltofestarit, kuin olla voi. Eipä tuo sinänsä haittaa, vaikka lava onkin ladossa. Kokemuksia pitää olla.

Rockwalli on sinänsä aivan mahtava livebändi, että pojat saavat haltuun niin ison kuin pienenkin lavan, yleisöstä puhumattakaan. Ja kun pari biisiäkin on niin korvamatoja, ettei mitään järkeä, niin hiphei ja jee. Muistaakseni mainitsin joskus aiemmin, että näillä pojilla on kyllä ainesta vaikka mihin, siitä ei pääse minnekään. Pari vuotta ankaraa treeniä niin johan toimii. Ja kun kaikki toimii jo nyt. Pojat, alkaa päästäkö sitä nestettä kertymään päähän asti :D Keikkaseurana ollut serkkunikin diggaili poikien meiningeistä kovasti, vaikka onkin enemmän metalliin päin kääntynyt.

Popeda on kuulunut omalle soittolistalle oikeastaan aina, koska iskä on bändiä luukuttanut ihan alkuajoista lähtien. Käännytys toimi ja nykyään yleensä vaan valitan, kun iskä selittää lähtevänsä katsomaan Popedaa eikä ota mua mukaan. Nooh, tällä kertaa kuitenkin kävi toisin, ja pääsin fiilistelemään. Popeda nyt vaan toimii ja Paten karisma on mieletön. Ei tuu kesää ilman Kuuma Kesä -biisiä!

Frederik. En sano mitään muuta, kuin sen, että kukaan ei menetä yhtään mitään, jos ei ikinä tule näkemään herraa livenä. Tosin viihdearvo on hämmentävä. Tarun kanssa kuuntelimme ja lollasimme tasan yhden potpurin, joka päättyi Tsingis Khaniin. Se oli meille liikaa ja hiivimme takaisin päälavan suuntaan odottamaan.


Kotiteollisuus on niitä bändejä, joita vaan tarvitsee aina mennä katsomaan. Ja toisaalta, kyllähän sitä ilokseen kuuntelee. Hynysen lyriikka on aivan mahtavaa! Välispiikit ovat yleensä keikkojen parasta antia, mutta tällä kertaa Hynynen ilmoitti olevansa liian vanha, ettei jaksa enää edes vittuilla yleisölle. Mutta onneksi yleisö jaksaa vittuilla artistille.
Keikan aikana lavan ja aidan väliin hyökkäsi yhtäkkiä setä, joka tuli tarjoilemaan makkaraa. Hämmentävää sinänsä, mutta äärimmäisen hauskaa.

Koko festaripäivästä jäi äärimmäisen hyvä fiilis ja parasta oli se, että tajusimme taas serkkuni kanssa, kuinka hauskaa meillä oikeasti onkaan yhdessä. Seuraava yhteinen keikkareissu suunniteltiinkin heti Kotiteollisuuden jälkeen :D.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti