Ihaanaa...

Huomaan olevani kovinkin hidas päivittämään yhtään mitään.
Koko ajan on mahteja ideoita, mutta en vaan saa mitään aikaiseksi. Mutta nyt uskallan luvata, että huomenna viimeistään tulee eeppisen kiva postaus torstaiselta Poisonblackin keikalta...

Tuosta kuvasta sen verran, että oon siitä melko ylpeä.
Punaisilla valoilla on ihan mahdotonta saada onnistunutta kuvaa. Kerrankin onnistuin ja Janne-setäkin on oikein tui.

Oon vaan ollut ihan liekeissä Poisonblackin suhteen! Se vaan on niin rakkaus. Selitän suhteestani tähän ihanuuteen sitten seuraavassa postauksessa, jos vain muistan :D

Nyt lähden loikkimaan kohti kalustovarastoa ja siitä partioimaan...

Ilmassa lievää aikaansaamattomuutta ja vitutusta...

Sen siitä saa, kun on kerrankin viikonlopun kotona.
Itseasiassa se on erittäin outo kokemus, jos on viimeiset kolme kuukautta luuhannut ties missä. En osaa olla kotona!

Nyt, kun kerrankin olisi aikaa tehdä jotain oleellista, niin mä vaan pyörin ympyrää tekemättä yhtään mitään. Voisin väittää sen olevan hyvinkin ärsyttävää. Kohta löydän itseni itkemästä nurkassa ja valittamassa siitä, että kaikki menee päin helvettiä, kun ei ole aikaa. On vaan ylitsepääsemättömän haastavaa ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä jotain. Nytkin voisin olla lukemassa kokeeseen, tekemässä yleisiä koulujuttuja ja kirjoittamassa haastattelua puhtaaksi, eräs partioretki kaipaisi kipeästi suunnittelua, mutta ei. En vaan saa mitään tehtyä.
Ajattelen liikaa, pelkään sittenkin vain leikkiväni erään ihanan ihmisen tunteilla, hajoan omaan tyhmyyteeni.

Vitutuksen tasoa lisää myös se, että VOISIN olla tällä hetkellä Belgiassa, mutta tuo saatanan tuhkapilvi tuli ja sekoitti lentoliikenteen. Rakastan Islannin tulivuoria <3

Belgia-suunnitelman kariuduttua viikonlopun oli tarkoitus näyttää tältä...

... MUTTA se  näyttikin täysin päinvastaiselta. Lisätään tuohon vielä hyvää seuraa ja tietokone, niin mistään ei tule yhtään mitään. Normaali meininki siis.

Nytkin vain löydän itseni päivittämästä blogia ja kuuntelemassa musiikkia. Ei sinänsä mikään huono vaihtoehto, mutta oleelliset asiat ei etene. Kuolen pian siihen, että kaikki kasautuu ja hautaudun tekemättömien töiden alle.

Koska yleisesti ottaen vihaan angstiblogeja en valita tämän enempää.
Lupaan, että seuraava postaus on jotain paljon positiivisempaa :D


Viihdyttäkää itseänne loistavalla musiikilla!

Hassuja setiä...

Olen aikaansaamaton ja hidas päivittämään yhtään mitään...

Kävin keikoilla, härösin Turun pusikossa, haastattelin Emil Lähteenmäkeä. Fanityttöilin hyvinkin paljon.

Aloittakaamme viime viikon torstaista.
Children of Bodom keikkaili silloin Pakkahuoneella ja tämä otus oli paikalla kello puoli 9 aamulla. Jonotusta tuli siis harrastettua noin 10 tuntia. Kiintoisa kokemus sinänsä :D Mutta mikäs siinä, jos on loistavaa seuraa ja kasa kopsilaisia.
Pitkä jonotus oli varsin hyvä ratkaisu, sillä ovien aukeamisen jälkeen löysinkin itseni eturivistä.
Alexi täytti samana päivänä 31 ja sai oikein komean onnittelulaulun yleisöltä. Bändi oli liekeissä, yleisö oli liekeissä.
Oli melko hämärä fiilis, kun ei ollut kuunnellut Bodomia kunnolla puoleen vuoteen. Koita siinä sitten pysyä perässä...
Keikasta kuitenkin jäi jotenkin laimea fiilis, tiedä sitten miksi. Kivaa oli silti :D
Niska jumissa, kylkiluut hajalla ja jalat kipeänä, seuraavana aamuna todellakin tunsi olleensa keikalla.

Keikan jälkeen päädyimme hieman häiriköimään Nevalaisen Jukkaa, joka härösi EMP:n ständillä.
Ja kotiinhan päädyin vasta puolilta päivin perjantaina :)

Maanantain vietinkin sitten Stam1nan parissa.
Partio on hauska harrastus, sitä kautta pääsee tekemisiin idoleidensa kanssa.
Kello 17 löysinkin itseni istumassa kahvilassa Stam1nan kosketinsoittaja Emil 'Hippi' Lähteenmäen kanssa.
Se oli jotain niin hämmentävää, ettei mitään rajaa.

Kun niska vihdoinkin oli edes osittain toipunut torstaista olikin vuorossa heti seuraava keikka.
Kamelot valtasi Pakkahuoneen 14.4.
Mukana oli toki pari lämppäriäkin. Amaranthe ja Leaves' Eyes olivat molemmat oikein mainioita!
Amaranthe oli hieman Waldo's people goes metal-tyyppistä ja toimi itseasiassa varsin mainiosti.

Leaves' Eyesin viikinkimetalli taas sitten on pienimuotoinen rakkaus.

Kamelot. Voi luoja!

Ehkä parhaita keikkoja ikinä, millä on tullut käytyä. Bändi oli niin mahtava! Yleisö oli mahtava. Eturivi keskellä oli mahtava!
Khanin salarakastaja-ääni, voiko sille tehdä mitään muuta kuin kuolla?
Setti oli mieletön, kuultiin myös pari ihan uutta biisiä. Ja tuo settilista majailee nykyään oikein iloisesti pöydälläni, seuranaan Leaves' Eyesin lista.
Rakastuin.

En ehkä kestä!!!

Ehkä parhaat synttärit ikinä!
Isoin kiitos Annalle, joka on äärimmäisen ihana ja tui! <3
Vähän pienemmät kiitokset Assille, Tiinalle ja Helelle.

 Ja siis voi luoja, voiko joku olla oikeasti niin tui, kuin Emil tai Hyrde?!
Pakko hieman vuodattaa tätä isointa fanityttöilyä, että kykenen ajattelemaan järkevästi huomenna. Ja huomenna tulee oikein kiva ja iso postaus koko viikonlopulta.

Mutta nyt, koko viikonlopun voi tiivistää kolmeen kuvaan.

                                         1. Mustat Enkelit - duo

                 2. Stam1na @ Klubi, Turku. 
                     Live-slash, anyone? 
                     Miehet mekoissa ja karvaiset sääret

                           3. Emil lahjoitti meille hieman juotavaa.   

Viikonloppu lyhesti. Huomenna pitkän kaavan mukaan.
Täysi-ikäisyys on mukava asia.

Kuolkaa Stam1nalle, rakkaat.

"Have you any idea why a raven is like a writing desk?"

Kuolen kiireeseen, mutta en jaksa välittää siitä. Elämä on aika kivaa tällä hetkellä.

Maanantaina kävin katsomassa Alice in Wonderlandin ja se todellakin oli kaiken odottamisen arvoinen! Ne hahmot oli toteutettu niin upeasti. Mad Hatter, White Queen, Alice, Chesire Cat jne. Puvustus oli jotain niin mieletöntä, että heti aloin suunnittelemaan AiW-teemaista korsettia :D (Ja mä muuten aion toteuttaa sen!)
Burton onnistui taas paremmin kuin hyvin teoksensa kanssa. Ei tarvinnut pettyä^^

Ja sitten taiteelliseen osastoon.
Vaikka koko ajan onkin kiire, sitä tulee tehtyä kaikenlaista.
Löysin kaappini kätköistä vanhan Reflexin käsilaukun, jota en ole käyttänyt varmaankaan kolmeen vuoteen. Inspiroiduin hieman ja laukku sai uuden ulkoasun.  Nyöritykset tekivät itseasiassa todella paljon uutta näköä tuohon laukkuun.
Jos vaikka nyt osaisi käyttääkin tuota...
Ja kuva raiskaa värit. Tuo laukku on siis musta ja nyöritykset pinkit.
Innoistuin taas kaikesta, kun tuon tein, eli tässä joskus, kunhan kiire vaan hellittää, saattaa ilmestyä postauksia kaikenmoisista räpellyksistä^^

Toinen asia, miten tapoin olematonta vapaa-aikaani oli origamit. Elina opetti tekemään origamikurjen ja niitä sitten tulikin tehtyä hieman enemmän. Ja oikeastaan, ne on aika suloisia.

Ja taas aiheesta kukkaruukkuun...
Autokoulu. Se on oikeastaan aika kivaa. Ja kun se lähenee loppuaan niin yhä paremmalta vaikuttaa. Huomenna vuorossa viimeiset ajotunnit ja perjantaina teoriakoe. Nyt pitää vaan toivoa, että pääsen ekalla läpi, saisin sitten inssin ens viikolle ja kortti käteen :)

Muutenkin odotan viikonloppua. Täysi-ikäistyn ja luvassa on keikkoja. Ei yhtään huono synttäriviikonloppu, kun pääsee katsomaan Mustia Enkeleitä ja Stam1naa.
Ja Stam1nan keikassa on vielä se mahtius, että näkee Annan ekaa kertaa neljään kuukauteen. Ehkä hitusen ikävä tai jotain. En siis jaksa odottaa!

Nyt suuntana bussipysäkki ja sen jälkeen ajotunti Tampereella. OMG!

Sivistäkää itseänne mahtavalla musiikilla! :D

Whatever lies ahead, just bring it on

Yö on yllättävän tylsää ja inspiroiva vuorokauden aika. 
Kuunneltuani muutaman tunnin epämääräistä ja täysin turhaa selitystä erinäisistä asioista päätin eristäytyä muusta maailmasta. 
Kuulokkeet korville, hyvä musiikki soimaan ja kirjoittamaan. Se oli itseasiassa äärimmäisen hyvä ratkaisu. On hauskaa olla ihan omissa oloissaan, vaikka ympärillä onkin koko ajan paljon porukkaa.

Päädyin kirjoittamaan lemppari-ABC:tä paremman tekemisen puutteessa. Siitä saa jonkinlaista kuvaa mieleni liikkeistä ja siitä, mistä oikeasti pidän.

A= aurinko, Apocalyptica
B= Brother Firetribe, banaani, blogit, Burton
C= Cain's Offering, COB
D= Darren Shanin kirjat, Depp
E= Epica, Emilie Autumn, eeppisyys, elokuvat, Elmeri
F= ficit, fanityttöily, festarit
G= goottityyli
H= Heino, hektisyys, Hynysen kirjat
I= Indica, iPod
J= juonittelu, juusto
K= Kamelot, Kotipelto, kirjoittaminen, korsetit, keikat
L= laulaminen, lukeminen, Leverage
M= musiikki, musta, maiharit, Mustat Enkelit
N= Nightwish, nukkuminen, nauraminen, norjan kieli
O= ompeleminen, offaus
P= Poisonblack, persikka, punainen, Pakkahuone
Q= Qumma
R= raspiääni
S= sateen ääni, syksy, Sonata Arctica
T= talvi
U= ulkomailla käynti
V= Ville Laihiala, valokuvaus
W= Within Temptation
X= Xandria
Y= yöuinti, yöinspiraatiot
Z= Zimmer
Å= Å?
Ä= äijäily
Ö= ö-mappi, öääh

Yleisellä tasolla fiilis on yllättävän mahtava! Ensi viikko tulee olemaan täynnä toimintaa, mutta mitäpä pienistä. Luvassa on:

• Alice in Wonderland
• viimeiset ajotunnit
• autokoulun teoriakoe
• 18v. synttärit
• Poisonblack - Of Rust and Bones 
• Mustien Enkeleiden keikka
• Stam1nan keikka Turussa  

Ja uskallan jopa väittää, ettei tuossa ole kaikki.
Vaikka tekemistä onkin paljon, mä en jaksa välittää tai valittaa siitä. Helpommalla pääsee, kun antaa vaan kaiken menee omalla painollaan.
Ja sen kunniaksi siirryn nukkumaan kovalle lattialle.

Leverage muuten kiteyttää fiilikset äärimmäisen hyvin.

Shady goes Rymy

Normaali viikonloppu eli partiota kolme päivää.
Tällä kertaa vuorossa on toimittajakoulutusta. Ihan mielenkiintoista itseasiassa.

Tänään iltapäivällä päästiin ihan tositoimiinkin, kun lähdimme juttukeikalle. Kohteena oli mediamuseo Rupriikki, jossa törmäsimme kaikenlaiseen kiintoisaan. Vastaan tuli muun muassa Pelle Hermannin kengät, vanha puhelinkeskus ja kaikkea muuta hauskaa.

Tehtävänä oli siis tehdä jokin lehtijuttu Rupriikki-teemalla. Kuvareportaasit on aika jees^^

                          Se pakollinen taidehomoilukuva...

Koska päivitysten pitää olla äärimmäisen sekavia, kerron vielä sen, että aamulla oli kovin mielenkiintoista. Koko porukalla soi päässä Chisun Baden-Baden, mutta keksimme keinon nollata sen. Lasten laulut toimii aina siinä tarkoituksessa!