Kotiuduin Englannista kyseisenä lauantaina ja eiköhän sitä oo heti pakko suunnata keikalle. Onnekasta oli se, että kyseessä oli kuitenkin vaan Rockwalli, eikä mikään jäätävä mättömetallikeikka, en ois kestänyt. Poikien lavaenergia on mitä loistavin ja se vilpitön soittamisen riemu välittyy yleisöön asti, vaikkakin yleisöä oli harmittavan vähän.
Omalta osalta keikka meni lähinnä kameran takana fiilistellessä, mutta eipä tuo mitään. Biisit, erityisesti Mustikat, jäi korvamatoilemaan päähän vielä pitkäks aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti