Verraten edellisiin vuosiin, tänä vuonna kävin huomattavasti enemmän keikoilla. Johtuen osittain ehkäpä täysi-ikäisyydestä ja materialismista luopumisesta. Suurin osa rahoista todellakin tuli käytettyä keikkoihin, mutta se ei todellakaan haittaa.
Nyt luvassa järjettömän pitkä postaus, josta suurin osa tulee olemaan kuvia. Kuva ja muutama sana keikoista. Lämppäribändeistä en hirveämmin turise, ellei ne sitten olleet maailmaamullistavia.
Tällä kertaa olen kronologinen ja todellakin selitän asioista aikajärjestyksessä.
Sonata Arctica @ Pakkahuone, Tampere 19.2.
Loistava aloitus keikkavuodelle, mutta jäi ehkä yhdeksi laimeimmista keikoista. Vaikka Sonata on yksi ehdottomista lemppareista, se ei livenä jaksa mitenkään yllättää. Keikkakokemusta latisti myös se, että olin kipeänä. Seura tosin oli parasta!
Keikalle lähtö oli melko spontaani ratkaisu, alunperin kun tarkoitus oli lähteä FME:hen. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten lähdin Hennan seuraksi sitten. Eikä oikeastaan kaduta. Mä olin kokenut totaalisen Stam1na-herätykseni tuolloin. Kokemuksena hyvin jännittävä, koska olin vielä pahemmin kipeänä, kuin Sonatassa, kiitos edellisen illan keikan. Näistä kahdesta voi lukea hitusen lisää täältä.
Melko spontaani keikka tämäkin. Tai oikeastaan yllätyskeikka. Lue lisää täältä.
Mustat Enkelit Duo @ Pedro's Pub Tesoma 19.3.
Kun täyttää 18, on ehdottomasti mentävä suoraan baariin. Niin tein myös minä ja viihdyttäjänä toimi Enkeli-duo. Erittäin toimivaa baarimusisointia. Tästä ei ole olemassa julkaisukelpoista kuvamateriaalia, mutta lisää Enkeleistä myöhemmin.
Stam1na @ Klubi, Turku 20.3.
Kyseinen keikka oli se virallinen täysi-ikäisyyden juhlinta. Meillä oli Annan kanssa aivan liian hauskaa, Radomir karkasi ja muuta jännittävää. Keikan alku oli ehkä jäätävin ikinä, koska kun bändi tuli lavalle koko yleisö hiljeni ensin ja repesi sitten nauramaan. Syy selviää kuvista. Kaiken (ja Kaikan) kaikkiaan keikka voitti Pakkiksen keikan mennen tullen ja fiilis oli mahtava! Selvisimme siis hengissä. Kun häröilimme ulkona keikan jälkeen, Emil tuli juttelemaan mukavia ja lahjoitti meille osan mukaylimääräisistä viinoistaan. Yö jatkuikin sitten jännittävissä merkeissä. Lopputuloksena se, että (allekirjoittanut, Anna ja meidät majoittanut Assi) nukahdimme keskelle lattiaa. Aamuinen herääminen sisälsi paljon kiroilua ja kipeitä ruumiinosia. Myöskin junamatka takaisin kotiin oli jäätävä. Kuitenkin on todettava, että ehkä parhaat synttärit ikinä!
Laivalla tulee käytyä erittäin harvoin, mutta keväällä tehtiin poikkeus. Pakotin äidin lähtemään vahtimaan mua ja Heleä laivalle, että päästään katsomaan Indicaa. Se oli äärimmäisen hauska reissu. Kuljettiin laivalla enemmän tai vähemmän gootahtavasti pynttäytyneinä, joten saimme osaksemme normaalia enemmän katseita. Ja kommentteja...
Keikka oli sinänsä ihan perus-Indicaa, mutta bonuksena kuultiin Unten laiva, mitä harvemmin setissä kuulee.
Children of Bodom @ Pakkahuone 8.4.
Pitkään odotettu keikka. Jonotin ehkä pisimpään ikinä ja lintsasin koko koulupäivän elämäni ensimmäistä kertaa. Löysin itseni jonosta suunnilleen puoli yhdeksältä aamulla. Onneksi seuraa löytyi heti, vaikka virallinen keikkaseurani ei ollutkaan saapunut vielä paikalle.
Jonotus kannatti taas kerran, kun löysimme tiemme eturiviin sen ansiosta. Harmi kyllä, mulle jäi hieman laimea fiilis tuosta keikasta. Saattoi tosin johtua ihan siitäkin, että Bodomin kuuntelu oli melko vähäistä tuolloin.
Vuoden keikka-titteli kuuluu ehdottomasti Kamelotille! Ja sijoittuu myös korkealle parhaat keikat ikinä-listalla. Lämppäritkään (Amaranthe ja Leaves' Eyes) ei jättäneet kylmiksi. Se fiilis oli upea! Se jättää melkein sanattomaksi. Sen keikan voisin elää uudestaan vaikka heti.
Kahdesta viimeisestä voi lukea myös täältä.
Ehkä jäätävin keikka ikinä! Jatkoista puhumattakaan. Ja tästä keikasta mun piti silloin joskus kirjoittaa raportti. Mutta tosiaan, kun juteltiin Laihialan kanssa ennen keikkaa tuli puheeksi paidattomuus. Setä sitten tietysti haastoi paidattomuuteen ja Emppu taisi luvata jotain sellaista. Liekehdittiin Sinnan ja Empun kanssa eturivissä. Love Infernalin alkaessa Emppu ja Sinna kiskoivat paidat pois ja jollain ihmeellisellä tavalla onnistuivat myös mut tekemään samoin. Tästä saa syyttää alkoholia. Hieman myöhemmin Laihiala kommentoi meille, että luuli meidän puhuneen paskaa paidattomuudesta.
Keikan jälkeen hengailimme ja tanssimme yleisesti Klubilla. Jossain vaiheessa päädyimme kuitenkin juttelemaan bändiläisten kanssa ja istuimmekin baarin puolella hyvän tovin. Keskustelu oli jäätävää. Janne selitti siitä, kuinka ei ole vielä löytänyt itseään seksuaalisesti ja kaikkea muuta jännittävää. Aivan liikaa fanitytölle. Sedät oli muutenkin hauskoja ja nimesivät meidät Ihaaniksi.
Suuntasimme jatkoille Jack the Roosteriin, jonne PB seurasi melko pian perästä.
Päädyimme Empulle nukkumaan joskus viideltä aamulla. Ja huvittavinta tässä oli se, että herätys oli tunnin päästä, koska oli suunnattava kouluun. Hauska kokemus tämäkin.
Kuinka moni vielä muistaa Idols-Agnesin?
Joka tapauksessa kävin juhlimassa Tiinan kanssa vappua Agnesin keikalla. Kyseessä oli vain cover-keikka, mutta silti se toimi. Agnesin ääni on vaan niin loistava! Tosiaan tätä olin odottanut aina siitä Idolsista asti :D
Lopettakaamme pt. alkuvuosi tähän. Alkuperäinen idea oli laittaa kaikki samaan postaukseen, mutta siitä olisi tullut aivan liian pitkä, kuten jo tästäkin huomaatte.
Seuraava postaus raportoi kesän keikat ja festarit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti